Kolumni Paltamon paikallislehti Väylässä 16.1.2019

Ajatuksia alkuvuoteen

Lisännyt: MarisannaJarva 16. tammikuuta, 2019

Suomalaisten tulee voida asua, tehdä työtä ja elää hyvää elämää haluamassaan paikassa. Tämän mahdollistamiseksi on tärkeää luoda työpaikkoja ja järjestää hyvät peruspalvelut koko maassa. Kestävintä aluekehitystä on terve yritystoiminta ja korkea työllisyys joka puolella maata sekä kaikille palvelut turvaavat uudistukset. Juuri tähän on tällä hallituskaudella panostettu.

Monet Sipilän hallituksen toimet ovat nostaneet Kainuun eniten kasvavien alueiden joukkoon. Kainuu sai luvan uuteen keskussairaalaan, Terrafame noussut jaloilleen sekä Hossaan ja muihin luontokohteisiin tehty myönteisiä päätöksiä. Vaalaan rakennetaan uusi vankila ja valtion tie- ja rataverkostoon on panostettu aiempaa enemmän. Pohjoisen yritysten kuljetustukea on jatkettu ja lisätään.

Suo­men tulisi myös seu­ra­ta Nor­jaa, missä tuetaan mo­nin eri ta­voin syr­jä­seu­dul­la työs­ken­te­lyä ja yrit­tä­mis­tä. Jätimmekin keväällä yhdessä 10 muun kansanedustajan kanssa lakialoitteen työtulovähennyksen korottamista Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan maakuntien sekä Koillismaan ja Vaalan alueella. Näille alueille tarvittaisiin tämän tyyppisiä taloudellisia porkkanoita Norjan pohjoisissa maakunnissa käytössä olevan verohuojennuksen tavoin.

Norjassa valtion virallinen strategia on kehittää maata kaikilla hallinnon aloilla, eikä tavoite ole riippuvainen siitä, mikä puolue on vetovastuussa. Suomessa linja riippuu kuitenkin siitä, onko tasapuolista aluekehitystä vaativa puolue hallituksessa vai ei. Keskusta julkaisikin juuri yhdeksän kohdan aluekehitystavoitteet, joita haluamme ja voimme lähteä vahvemmin toteuttamaan, kun Suomen perusta on nyt laitettu kuntoon.

Alueellistamiseen on saatava selkeä suunta muiden Pohjoismaiden tavoin. Sellaisia valtion hallintotehtäviä, jotka hoituvat myös muualla Suomessa, tulee siirtää hallitusti pääkaupunkiseudulta. Tämä ei tarkoita välttämättä kokonaisten virastojen ja laitosten siirtämistä vaan teknologia mahdollistaa monien työtehtävien tekemisen paikasta riippumatta. Yritykset toimivat tässä jo suunnan näyttäjinä. Myös julkisen sektorin tulee mahdollistaa työnteon sijainnin vapaa valinta, kun työ sen mahdollistaa.

Alueiden riittävän työvoiman ja osaamisen mahdollistaa koulutus. Tasapainoisen aluekehityksen, tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien ja korkean koulutustason vuoksi on alueilla lisättävä niin korkeakoulutusta, ammatillista koulutusta kuin täydennyskoulutustakin. Ammatillista koulutusta on hajautettava maakuntien sisällä ja tarjottava entistä tiiviimmin työpaikoilla käytännön työssä oppien.

Aluekehitykseen vaikuttavat myös liikenneyhteydet. Suomessa luonnonvarat ovat tasaisesti maan eri osissa ja yritystoiminnan, matkailun sekä kansalaisten liikennetarpeet kasvavat, joten koko maassa on oltava toimivammat liikenne- ja viestintäverkot. Tarvitsemme siksi uuden kestävän rahoitusmallin, jotta varoja saadaan lopultakin osoitettua riittävästi koko maan tieverkostolle ja muille väylille.

Jaa tämä sivu: