Tiedote 5.10.2018

Keskustalaisilta aloite naisvarusmiesten tasapuoliseen kohteluun

Lisännyt: MarisannaJarva 05. lokakuuta, 2018

Eduskunnan puolustusvaliokunnan keskustalaiset jäsenet ja varajäsenet ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämiseksi. Aloitteessa kiinnitetään huomiota muun muassa niihin ongelmiin, joita asepalveluksessa olleet naiset toivat esiin tuoreessa aiheesta tehdyssä kirjassa.

Taustalla on sekä naisten että miesten kokema keskinäinen epätasa-arvoisuus asepalveluksessa. Lisäksi palveluksessa on myös esiintynyt häirintätapauksia, joihin pitää keskustalaisten mukaan pystyä puuttumaan myös rakenteellisin ratkaisuin.

Varusmiespalvelusta suorittavilla, sekä naisilla että miehillä, on oltava yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa palvelus ja edetä urallaan sukupuolesta riippumatta.

Toimenpidealoitteessa huomautetaan, että asepalveluksessa olevat naiset itse kokevat naisiin liittyvät erityisvapaudet ja oikeudet usein syrjivinä. Asepalveluksessa olevat miehet puolestaan kokevat ne erityiskohteluna. Yhtä kaikki tilanne heikentää naisten asemaa palveluksessa.

Keskustalaiset haluavatkin, että lainsäädännön tavoitteena on naisten ja miesten asettaminen mahdollisimman samalle viivalle varusmiespalveluksessa.

Keskustalaisten aloitteessa ehdotetaan mm. naisten palvelukseen liittyvän 45 päivän harkinta-ajan poistamista, kiinnitetään huomiota erisuuruisiin naisten ja miesten päivärahoihin, vaatetuksen ja varustuksen merkitykseen suorituskyvyn kannalta sekä ehdotetaan yhteistupakokeilua niin, että intimiteettisuoja säilyy.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan kaikki keskustalaiset jäsenet ovat asepalveluksen suorittaneita. He ovat Seppo Kääriäinen, Eero Reijonen, Marisanna Jarva, Mikko Savola, Markku Pakkanen, Pertti Hakanen ja Eerikki Viljanen.

Lisätietoja:
Marisanna Jarva, puh. 044 357 8828

 

 


Toimenpidealoite naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kehittämiseksi 

 

Marisanna Jarva kesk
Mikko Savola kesk
Seppo Kääriäinen kesk
Markku Pakkanen kesk
Pertti Hakanen kesk
Eero Reijonen kesk
Eerikki Viljanen kesk

 

Eduskunnalle

Varusmiespalvelusta suorittavat naiset ovat vapaaehtoisesti valinneet varusmiespalveluksen suorittamisen ja heidän panoksensa on merkittävä kansallisen turvallisuuden ja isänmaan puolustuksen vahvistamisessa. Maanpuolustus kuuluu kaikille. Kaikilla varusmiespalvelusta suorittavilla, naisilla ja miehillä, on oltava yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa palvelus ja edetä urallaan sukupuolesta riippumatta.

Esiin on noussut armeijassa esiintyneitä naisiin kohdistuneita häirintätapauksia ja epäasiallista kohtelua. Ongelmien taustat ovat rakenteellisia ja niihin on puututtava konkreettisilla ratkaisuesityksillä. Naisille täytyy taata mahdollisuus asepalveluksen suorittamiseen ilman epäsopivista varusteista johtuvia rasitusvammmoja, erityiskohtelua ja epäasiallista käytöstä. Naisten ja miesten asepalveluksen aikaista eriyttämistä tulee vähentää, eriarvoisuutta lisäävistä rakenteista luopua ja tukea ryhmäytymistä varusmieskoulutuksessa. Kaikenlaiset erityisvapaudet ja -oikeudet koetaan naisten mielestä syrjivinä ja miesten mielestä erityiskohteluna ja heikentävät siten naisten asemaa palveluksessa. Tavoitteena tulee olla naisten ja miesten asettaminen mahdollisimman samalle viivalle varusmiespalveluksessa.

Nykyinen laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tekee naisista asevelvollisia vasta 45 päivän palveluksen jälkeen. Nainen rinnastetaan palveluksen aikana ja siitä vapauduttuaan asevelvolliseen vasta tämän määräajan jälkeen. 45 päivän harkinta-ajan poistaminen asettaisi naiset samaan asemaan asevelvollisuuttaan suorittavien miesten kanssa. Harkinta-aika antaa viestin, että naisen ei tarvitse suorittaa hyvin palvelustaan, vaan voi luovuttaa ja jättää palveluksen kesken alokasaikana. Tämä ei ole oikea kannustin naisille eikä ole koeta reiluksi varusmiesten kesken. Harkinta-aikana keskeyttänyt nainen vie myös paikan muilta varusmiespalvelukseen hakeneilta naisilta, joita ei ole voitu kutsua palvelukseen palveluspaikkakiintiön vuoksi. Lisäksi varuskunnissa pienenä, mutta työllistävänä ilmiönä näkyvät alkuvaiheessa keskeyttäneet vapaaehtoiset naiset, jotka kuitenkin palaavat harkinta-ajan sisällä palvelukseen.

Jo ennen asepalvelusta ja kutsuntoja naisilla tulisikin olla mahdollisuus saada tarkempaa tietoa asepalveluksen fyysisistä vaatimuksista, miten niihin voi valmistautua ja minkälaisia palvelusvaihtoehtoja eri aselajeissa on. Tämä vähentäisi valmistautumattomien vapaaehtoisten naisten hakua palvelukseen, ehkäisisi keskeyttämistä ja antaisi naisille paremman mahdollisuuden valmistautua palvelukseen.

Toinen lähtökohtaisesti eriarvoistava elementti on naisten saama korkeampi päiväraha. Päivärahan korotuksesta luopuminen ja tästä säästyvien varojen sijoittaminen naisille sopivien tarvikkeiden ja varusteiden tarjoamiseen toisi naiset rakenteellisesti tasa-arvoisempaan asemaan palvelusta suorittavien miesten kanssa ilman erilliskorvauksia. Vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavalle naiselle maksetaan nykyisin korotettua päivärahaa kultakin palvelusajaksi laskettavalta täydeltä kalenterivuorokaudelta 4,70 euroa, joka on 0,50 euroa enemmän vuorokautta kohti kuin miehillä. Korkeampi päiväraha perustuu mahdollisuuteen hankkia itse henkilökohtaiset välineet, joita Puolustusvoimat eivät tarjoa. Miehille tarjotaan kuitenkin palveluksessa esimerkiksi parranajovälineet, ja vastaavasti naisille tulisi tarjota heille sopivat henkilökohtaiset tarvikkeet.

Naisten mahdollisuutta suorittaa asepalvelus ja fyysinen sotilaskoulutus nykyistä paremmin voidaan tukea kehittämällä taisteluvarusteita ja vaatetusta myös naisille sopivaksi. Nyt varusteet ovat samat kaikille, eivätkä miehille suunnitellut materiaalit etenkin mittasuhteiltaan sovi kaikkien naisten käyttöön. Oikeankokoiset vaatteet ja varusteet ovat mukavuustekijä, mutta ennen kaikkea ne ehkäisevät turhia rasitusvammoja. Rasitusvammojen yleisyys on kohtalokasta naisille, koska fyysinen kestävyys on merkittävä hyväksynnän mittari varusmiespalveluksessa. Monessa maassa sotilaalle jaettavan varustuksen ja materiaalien kehittäminen naisille sopivammaksi on tuonut naiset tosiasiallisesti enemmän samalle viivalle palveluksen suorittamiseksi.

Ryhmähengen vahvistaminen ja sodan ajan joukkojen yhteinen tahto ja kyky toimia kriisioloissa on avainkysymys vahvan puolustuksen rakentamisessa. Toistensa tuntevat ja toisiinsa luottavat sotilaat muodostavat toimintakykyisen joukon. Varusmiespalvelusta suorittaneiden naisten eristäminen omiin tupiin ja palveluksen hankaloittaminen rapauttaa yhteishenkeä ja heikentää ryhmähengen vahvistamista. Kokeilu yhteistupiin siirtymisestä antaisi mahdollisuuden seurata sen vaikutusta yhteishengen kehittämisen sekä kiusaamisen ja häirinnän vähentämisen näkökulmasta. Maasto-olosuhteissa ja laivapalveluksessa ollaan jo samoissa tiloissa. Yksityisyys säilytetään tilajärjestelyillä ja yhteistuvissa majoittuminen olisi vapaaehtoista. Muiden maiden kokemusten ja tutkimusten mukaan yhteistuvat vähentävät epäasiallista kohtelua.

Naisten vapaaehtoisen asepalvelusta voidaan kehittää edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi järjestämällä kutsunnat samaan aikaan kaikille, kehittämällä vertaisarviointia tasapuolisemmaksi, lisäämällä naisia tiettyihin yksiköihin, kouluttamalla henkilökuntaa tunnistamaan ja puuttumaan syrjintään sekä kannustamalla naisia sotilasuralle.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin naisten varusmiespalveluksen 45 vrk:n koeajasta luopumiseksi, korotetusta päivärahasta luopumiseksi, naisille sopivien tarvikkeiden ja varusteiden tarjoamiseksi, erillistuvista yhteistupiin siirtymisen kokeilemiseksi sekä muihin toimiin, joilla rakenteellisesti vähennetään naisiin kohdistuvan epätoivottavan erityishuomion ja epäasiallisen käytöksen syntymistä.

Helsingissä 5.10.2018

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_49+2018.aspx

Jaa tämä sivu: