Kolumni Kainuun Sanomissa 3.8.2018

Koko Suomen kehittäminen vaatii tahtoa

Lisännyt: MarisannaJarva 03. elokuuta, 2018

Meistä suomalaisista neljä viidestä haluaa, että valtio turvaa palvelut ja tukee koko Suomen asuttuna pitämistä. Heinäkuun lopussa Ylen julkistama Taloustutkimuksen selvitys ei yllättänyt meitä, jotka tämän toiveen ovat tienneet. Koko maata puolustetaan ja sitä on myös kehitettävä. Tämä on ollut itsestään selvää suomalaisille.

Eliitistä suuri osa ja usein mediakin on toistanut kaupungistumisen olevan luonnonlaki ja vahvin tahtotila. Suomalaisten enemmistö kuitenkin haluaa, että kaupungistumiskehitystä jarrutetaan, ja että valtio sijoittaa toimintojaan myös muualle kuin Helsinkiin. Tämä näkemys tukee myös Keskustan tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan ja alueellisesti tasapainoinen kehittyminen on koko Suomen etu.

Asuminen, yrittäminen ja työn tekeminen pitää olla mahdollista Hangosta Ivaloon. Ympäri maata sijoittuvat luonnonvarat tulee pystyä jalostamaan vientituotteiksi kestävällä tavalla. Tiet pitää olla kunnossa, sotepalvelut järkevän matkan päässä, lasten koulumatkojen inhimillisiä ja poliisi saatava paikalle, kun hätä on suuri. Näiden perusedellytysten eteen Sipilän hallitus on tehnyt töitä. Työllisyys lisääntyy, tiestön kuntoa parannetaan ja palvelut turvaavia uudistuksia tehdään koko maassa. Suomi on pääsemässä oikealle uralle.

Alueiden tulee voida erilaistua, mutta ei eriarvoistua. Olisikin aika käydä läpi alueellista työnjakoamme. On ollut tietoista aluepolitiikkaa, että valtion varoja ja verotuloja suunnaten on Suomessa ohjattu keskeiset pääkonttorit Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Kuitenkin esimerkiksi monissa Euroopan maissa on tehty toisin. Suomen Kelaa tai verohallintoa vastaavat toiminnot on sijoitettu muualle kuin pääkaupunkiin esimerkiksi Iso-Britanniassa. Saksassa ja Ranskassa monet hallinto-, pankki-, teollisuus-, tutkimus-, kulttuuri- tai muotialan ”pääkaupungit” löytyvät muilta alueilta kuin Berliinistä ja Pariisista.

Uusien maakuntien syntyessä on myös Suomessa pohdittava, mihin vahvuuksiin kunkin alueen tulisi panostaa ja erikoistua myös kansainvälisesti. Jokaisen alueen tarvitsevaa perusosaamisen lisäksi kunkin maakunnan omaa kehitystyötä tulee kansallisesti tukea ja elinvoimaa vahvistaa etenkin koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä liikenneyhteyksillä. Julkisten ja yksityisten toimintojen sijoittumiseen alueille on kannustettava Suomessa ja muualta Suomeen. Tämä tuo arvonlisää koko maalle.

Suunta vaatii valtion vahvan tahtotilan ja tuen työlle. Kansa näyttää tukevan tätä linjaa ja se myös ratkaisee, pääsevätkö asiaa ajavat myös viemään tavoitetta eteenpäin. Keskusta on työhön valmis.

Jaa tämä sivu: