Kajaanin Akateemiset Naiset ry. 50-vuotisjuhlaseminaari, 3.9.2018 Kaukametsä

Puhe Työn murros: Uutta teknologiaa ja osaamista – seminaarissa

Lisännyt: MarisannaJarva 06. syyskuuta, 2018

Yrittäjyyden mahdollisuudet naisilla

Hyvät akateemiset naiset ja muu juhlayleisö,
onnittelut kypsän naisen iästä. 5-kymppiselle on kokemusta jo karttunut, oma tie löytynyt ja matka jatkuu tulevaisuuteen luottavaisin mielin. On mukava päättää kesätauko näin hienoissa merkeissä ja hyvässä seurassa. Käytän tämän tilaisuuden vielä viimeisenä hetkenä voimaantua ennen syksyn koitoksia.

Nykyinen työelämä on tehtävästä riippumatta vaativaa ja ottaa osansa meistä jokaisesta. Jaksaminen vaatii vastapainoksi lepoa, liikuntaa, luontoa, terveellistä ruokaa, perheen, ystäviä, harrastuksia eli asioita, jotka vievät ajatukset pois työstä. Saman työpöydän ääressä istumalla tai työasioita mielessään pyörittelemällä ei palaudu eikä synny myöskään uusia ideoita, kun sama levy pyörii päivästä toiseen.

Luin joskus hyvän vinkin, joka on jäänyt mieleeni itselleni ohjeeksi: “Parhaat ideat ja ajatukset tulevat vapaalla. Jos tuntuu siltä, että ei voi missään nimessä jäädä lomalle, niin olet loman tarpeessa." Näin ihanan lämmin kesä on varmasti saanut monet irtautumaan työstä ja kotiaskereista ulos tuulettumaan ja keräämään auringon säteitä talven varalle.

Täydellinen irtautuminen ja lepo on tärkeää myös yrittäjälle. Asiakkaat ja tilaukset on maltettava hetkeksi siirtää syrjään tai delegoitava jollekin muulle, jotta voi pitää vapaata. Palkansaajille tämä on usein yksinkertaisempi kuvio, kun taas yrittäjä joutuu laskemaan oman poissaolonsa näkymisen yrityksen tuloksessa. Kova punnitseminen voi olla usein totta, mutta yrittäjän on mietittävä asiaa pidemmällä aikavälillä ja laittaa vaakakuppiin väsyneen, pahimmassa tapauksessa jopa uupuneen yrittäjän ja lomalla virkistyneen yrittäjän. Kumpi on lopulta tuottavampi ja tehokkaampi töissä ja kotona? Sama koskenee kaikkia työssään jollakin tavalla kiinni olevia.

Hyvä yleisö,
tutkin, mitä tietoa akateemisesta yrittäjyydestä nykyisin löytyy. Esimerkiksi Akavan liitoilla on noin 27 000 täys- tai osa-aikaista yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimivaa jäsentä. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät työskentelevät pääasiassa yksin. Heidän toimintaansa yrittäjänä ohjaa enemmänkin ammatillinen identiteetti kuin yrittäjäidentiteetti. Yrittäjyys tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden mielekkääseen, monipuoliseen ja laadukkaaseen työhön, joka myös mahdollistaa monesti paremmat ansiot kuin palkkatyö.

Akateemisilla yrittäjillä tuotteet ovat pääosin palvelujen tuottamista joko yksityishenkilöille tai yrityksille. Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolme viidestä toimii sosiaali- ja terveyssektorilla: lääkäreinä, hammas- tai eläinlääkäreinä, psykologeina, puhe- ja toimintaterapeutteina sekä sosiaalityöntekijöinä. Kolmasosalla akavalaisista yrittäjistä on tekniikan tai kaupallisen alan koulutus, ja he työllistävät itsensä erilaisissa liike-elämän asiantuntijatehtävissä, kuten kirjanpitäjinä tai arkkitehteinä, tai omistavat yksin tai muiden osakkaiden kanssa oman insinööri-, asianajo- tai lakiasiaintoimiston. Myös taide- ja kulttuurialan yrittäjyys on kasvava akavalaisen yrittäjyyden muoto.

Akavalaista yrittäjyyttä edeltää yleensä useamman vuoden työskentely palkkatyössä, usein samalla alalla kuin yrittäjänä toimiessa. Reilu puolet ryhtyy suoraan päätoimiseksi yrittäjäksi, mutta yrittäjyyttä harjoitetaan myös palkkatyön ohessa ennen kokopäiväiseksi yrittäjäksi ryhtymistä. Sivutoimisista kolmannes siirtyy myöhemmin yritystoiminnan vakiintuessa päätoimiseksi yrittäjäksi. Myös vuorottelu palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on yleistä.

Arvoisat kuulijat,
olen itse akateeminen naisyrittäjä, ja ehtinyt kokea omakätisesti monet vastoinkäymiset ja onnistumiset yrityksen perustamisessa ja pyörittämisessä. Otin käyttöön tähän puheeseen myös lisää asiantuntija-apua. Kysyin viime viikolla somessa naisyrittäjäkollegoiltani tuoreita kokemuksia ja kommentteja näihin kolmeen kysymykseen: Mikä on ollut innostavinta yrittäjyydessä? Mikä on ollut yrittäjyyden esteenä? Mitä tukea kaipaat yrittäjänä tai mikä auttaisi yritystäsi kasvamaan? Vastauksia sain niin kainuulaisilta kuin muualtakin maasta.

Vastauksissa nousi selvästi kaksi asiaa ylitse muiden, yhdistäen näitä eri aloilla toimivia yrittäjiä: Vapaus ja mahdollisuus toteuttaa omia visioita. Nämä naiset siis arvostivat mahdollisuutta suunnitella omat aikataulunsa ja työnsä itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Lisäksi oli innostavaa tarjota asiakkaille elämyksiä ja saada hyvää palautetta asiakkailta. Tärkeää oli myös itsensä työllistäminen ja mahdollisuus pystyä työllistämään muitakin. Hyvät työntekijät ja työilmapiiri olivat muita työhön kannustajia.

Nämä samat asiat toimivat varmasti innostajina myös palkkatyössä. Eli työnantajille vinkkinä, miten voi kohottaa työntekijän motivaatiota: antamalla vapautta, joka tuo myös vastuuta mukanaan. Ihmiset haluavat itse vaikuttaa omaan työhönsä ja kokea olevansa oman työnsä asiantuntijoita.

Hyvä juhlaväki,
kysyin yrittäjänaisilta kokemuksia myös yrittäjyyden esteistä. Se lista olikin sitten jo paljon pidempi ja kirjavampi. Yrittäjyysvalmentajana pitkään toiminut yrittäjä Satu oli kokenut, että nykyään sukupuolten välillä ei ole niin suurta merkitystä yritystä aloittaessa. Ero näkyy myöhemmin kuitenkin usein siinä, että naiset haluavat työllistää ”vain” itsensä ja miehet ryhtyvät useammin kasvattamaan yritystään. Toimiva tuki ja eteen tulevat esteet koetaan kuitenkin hyvin samoin.

Esteiksi koettiin yrittäjyyden alkuun liittyvät monet maksut, kannustuksen puute ja oma jaksaminen. Myös rahallista tukea kaivattiin. Tästä esimerkkinä starttiraha, jota ei voi saada, jos yrittäjyys on jo aiemmin ollut sivutoimista tai aluillaan, vaikka pientäkin. YEL-maksuja pidettiin liian korkeina varsinkin yrittäjyyden alkuvaiheessa ja koettiin, että sairastuessa tai äitiysvapaiden kohdalla YEL ei palvele.

Yrittäjän huono työttömyysturva oli myös negatiivinen asia. Alkutaipaleella koettiin hankaluutta rahoitusten saamisessa ja brändin luomisessa. Myös ihmisten asenteissa oli korjattavaa epäonnistumisia ja vaikkapa konkurssin kokenutta kohtaan. Monella yrityksen aloittamisen esteenä on huoli pärjäämisestä taloudellisesti ja tämä näkyi erityisesti sesonkiluonteisessa yrityksissä. Ensimmäisen työntekijän palkkaus oli myös haastavaa. Helpommaksi koettiin toisen yrittäjän palveluiden käyttäminen, kuin työntekijän palkkaaminen. Yrittäjän ei-omistavaan perheenjäseneen suhtautumiseen toivottiin parannus ilman pakkotyöllistämisvelvoitetta.

Tähän on ollut ilo kertoa tuoreet terveiset. Pääministeri Sipilän esityksen myötä hallitus linjasi juuri viime viikolla, että yrit­tä­jän kans­sa sa­mas­sa talou­des­sa asu­va, ei-omistava perheenjäsen tulisi katsoa työntekijäksi kaikessa lainsäädännössä riippumatta siitä, työskenteleekö perheyrityksessä vai ei. Nykyisen tulkinnan mukaan yrittäjien perheenjäsenet eivät ole yrittäjiä, mutta eivät välttämättä myöskään työntekijöitä. Tällöin lainsäädännölliset oikeudet eivät ole kuuluneet heille esim. lomautustilanteessa. Usein myös työttömyysturva on evätty, vaikka perheenjäsenen omistama yritys ei ole voinut työllistää. Yrittäjät ovatkin joutuneet ns.pakkotyöllistämään puolisoitaan riippumatta alasta tai työtilanteesta, ja tämä on nostanut monille kynnystä yrityksen perustamiseen tai vaikuttanut jopa avioeroihin. Nyt tämä byrokraattinen epäkohta on korjautumassa ja monen yrittäjän kotona voidaan huokaista helpotuksesta.

Hyvät kuulijat,
yrittäjät kaipasivat myös maksuttomia ja tuettuja koulutusmahdollisuuksia ja parempia mahdollisuuksia työterveyshuollon järjestämiseen yksinyrittäjälle. Tukea toivottiin huojennuksina tai verohelpotuksina yrittäjän ensimmäisiin vuosiin, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja Kainuuseen töihin tuleville. Esim. alv-alarajaa toivottiin nostettavan, YEL:n ehtoihin parannuksia ja muita kannustavia toimenpiteitä. Pienyrittäjien äänen toivottiin myös kuuluvan paremmin suurissa pöydissä eli siellä missä kaikkien yritysten asioista linjataan.

Viime viikon tuoreina uutisina olemme voineet kertoa iloisia uutisia arvonlisäveron alarajaan nostoon liittyen. Budjettiriihessä päätetyn mukaan Sipilän hallitus pyytää Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta selvityksen alv-alarajan noston taloudellisista vaikutuksista. Selvitys antaa meille todellista tietoa mahdollisen noston vaikutuksista yrittäjien, työllisyyden ja verotulojen kannalta, jotta argumentointia ei käydä enää vain verotulomenetysten näkökulmasta. Muutoksella olisi pienyrityksille merkittävät positiiviset vaikutukset, ja se kannustaisi osaltaan yhä useampaa suomalaista yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen. Useimmissa EU-maissa raja on merkittävästi korkeampi kuin Suomessa tällä hetkellä oleva 10 000 euroa. Yrittäjiltä tai yrittäjäksi aikovilta tuleekin jatkuvasti palautetta siitä, että Suomen nykyinen alaraja on liian matala, eikä kannusta pää- tai sivutoimiseen yrittäjyyteen. Olen ajanut rajan nostoa tämän vaalikauden ajan ja onkin iso juttu, että asia nyt vihdoin etenee ns.lähtötelineisiin.

Etenkin työvoimapulan koettiin vaikuttavan negatiiivisesti yrityksen kehitysnäkymiin. Rekrytointi on liian hidasta ja vaikeaa. Oikean tekijän löytäminen on haastavaa ja aikaa vievää. Näin varmasti on ja tämä on etenkin Kainuussa totisinta totta. Työttömyys on vaihtunut työvoimapulaan nopeammin kuin osasimme odottaakaan, eikä työttömien työkokemus tai koulutus usein kohtaa uusiin työpaikkoihin tarvittavan osaamisen kanssa. Tähän monia aloja koskevaan ongelmaan pyritään vastaamaan muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä, jotta yritysten kasvumahdollisuudet eivät tyrehdy työntekijäpulaan. Eriasteista koulutusta onkin oltava saatavilla kaikissa maakunnissa. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen uudistamista vahvistetaan ja korkeakoulutusta lisätään eri aloille.

Eräässä vastauksessa nähtiin, että yritystä auttaisi kasvamaan esimerkiksi Kainuuseen töihin tuleville suunnatut verohelpotukset. Potentiaalinen työvoima on vähentynyt Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien sekä Koillismaan alueella pitkään jatkuneen nuorten ikäluokan ja koulutuksen tarjonnan pienenemisen vuoksi. Pohjoisen työvoimapulaan nopeampaan vastaamiseen tarvitaan laaja toimenpideohjelma ja monia konkreettisia keinoja. Teimmekin viime keväänä kollegani Mikko Kärnän kanssa lakialoitteen työtulovähennyksen korotuksesta, mikä tarkoittaa matalampaa työn verotusta. Esitimme aloitteessa kokeilulakia, joka säädettäisiin viidelle vuodelle. Tämän aikana voitaisiin seurata alueiden kehitystä ja työtulovähennyksen enimmäismäärän noston vaikutuksia. Vastaavan tyyppinen malli on käytössä Norjan pohjoisilla alueilla, joilla palkansaajat maksavat 3,5% alempaa valtion tuloveroa kuin muualla Norjassa. Toivottavasti vastaava etenee kokeiluun meillä Suomessakin.

Arvoisa juhlija,
kukapa meistä ei olisi tuskaillut joskus jonkin mielettömältä tuntuvan turhan normin kanssa, mikä on estänyt jonkin järkevän toiminnan. Aikaa ja voimia kuluttavaa byrokratiaa on syntynyt meillä paljon hyvää tarkoittavan ohjeistuksen ohessa. Esimerkkinä tästä nousi naisyrittäjiltä tapahtumien järjestäminen lupakäytäntöineen.
Lainsäätäjille sidosryhmineen riittääkin töitä etenkin turhan byrokratian vähentämisessä. Tämä onkin ollut yksi hallituksen kärkihankkeita tällä kaudella ja tuloksia on myös syntynyt.

Olen itse toiminut Keskustan eduskuntaryhmässä yrittäjyyttä ja työtä koskevan norminpurkutyöryhmän vetäjänä. Olemme edistäneet pienyrittäjien toimintaa muun muassa helpottamalla yritysten kirjanpito-, tila- ja toimintavaatimuksia, suoramyyntiä, pitopalvelutoimintaa ja tienvarsi-ilmoitusten laittoa sekä poistamalla erilaisia ilmoitusvelvollisuuksia. Yksinkertaistamme palkka- ja työntekijätietojen ilmoittamista yhdellä kertaa kaikille viranomaisille. Olemme lisänneet sähköistä asiointia sekä purkaneet työllistymisen kannustinloukkuja.

Työttömyysturvaa voi käyttää nyt myös oman yrityksen perustamiseen, palkkatukena tai opiskeluun. Myös sukupolven- ja omistajanvaihdoksia on edistetty. Naisvaltaisten alojen yrittäjiä helpottaa, että perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan 2500 euron kertakorvauksella jokaisesta vanhempainvapaalla olevasta työntekijästä. Tavallisille kuluttajille ja asiakkaille ehkä parhaiten norminpurusta on näkynyt se, että kauppojen ja parturi-kampaamoiden aukioloajat on vapautettu. Tässä muutama poiminta sadoista toteutetuista ehdotuksista mainitakseni.

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja nyt yksinyrittäjiä on jo reilusti yli puolet kaikista Suomen yrittäjistä eli yhteensä 180 000. Yksinyrittäminen ja sen piirteet tulivat esille myös somevastauksissa, kun kysyin mitä tukea tai apua yrittäjät kaipaavat. Eniten kaivattiin toisten yrittäjien tukea, kollegojen tapaamista ja luottamuksellisia keskusteluja ja sparrausta sekä apua verkostojen rakentamiseen. Tukea kaivataan myös yrityksen ja itsensä kehittämiseen sekä työhyvinvointiin, kansainvälistymiseen ja oikein markkinoiden kohdistamiseen. Tukiverkosto esimerkiksi jälleenmyynnin puolelle auttaisi pienyrityksiä eteenpäin.

Yrittäjyyskasvatusta ja opettajille suunnattua yrittäjyyskoulutusta myös haluttiin lisää. Työskentelin aiemmin näiden tavoitteiden eteen yrittäjyysvalmentajana ja yrittäjäyhteisön koordinoijana. Olen kokenut, että yhteisöllisen toiminnan ja valmennuksen keinoilla saadaan selvää kehittymistä aikaiseksi. Vastaavan toiminnan tukeminen ja ylläpito maksaa nopeasti itsensä takaisin kehittyvien yrittäjien sekä kasvavan yritystoiminnan ja yhteistyön muodossa.

Hyvät kuulijat,
mainitsin alussa yrittäjän kokemuksista naisten ja miesten välillä olevista eroista yrittäjyydestä on selvitetty Jyväskylän yliopistossa. Professori Hannu Tervo ja yliassistentti Mika Haapanen ovat tutkineet, miksi naisia on kaikissa maissa yrittäjinä on selvästi vähemmän kuin miehiä. Suomessa noin kolmannes yrittäjistä on naisia, mikä on muihin EU-maihin verrattuna kuitenkin hyvä määrä.

Naisten valintaan ryhtyä yrittäjäksi merkitsevät odotetut tulot vähemmän kuin miehillä. Miehille mahdollinen korkeampi tulotaso yrittäjänä palkkatyöhön verrattuna lisää alttiutta yrittäjänä aloittamiseen. Raha ei naisilla ole siis merkittävä motiivi ryhtyä yrittäjäksi. Miehet käyttävät myös naisia enemmän yrittäjyyttä keinona työllistää itsensä. Alueilla, joilla palkkatyömahdollisuudet ovat huonot, naiset hakevat ennemmin muita ratkaisuja kuten muuttavat pois tai jäävät työelämän ulkopuolelle, kuin ryhtyvät yrittäjiksi eli toimivat toisin kuin miehet samassa tilanteessa. Tähän viittaavat tulokset, jotka kertovat erityisesti miesyrittäjyyden kasvavan heikon työllisyyden alueilla. Myös omaksutut roolimallit vahvistavat miehiä valitsemaan yrittäjyyden.

Myös ympäristöllä on vähemmän merkitystä naisten kuin miesten yrittäjyydelle.
Tutkimusten mukaan sekä puolisolla että perheellä on suhteellisesti suurempi vaikutus naisten kuin miesten yrittäjyyteen. Naisyrittäjien onnistumiset liittyvät työ-­tyytyväisyyteen, perheeseen ja hyvään elämään, ei yksinomaan taloudelliseen menestykseen. Naisten ja miesten välinen yrittäjyysasteiden ero johtuu ennen kaikkea erilaisesta käyttäytymisestä, ei niinkään erilaisista ominaisuuksista. Siinä missä mies valitsee yrittäjyyden, ominaisuuksiltaan samanlainen nainen päätyy useimmiten palkkatyöhön.

Hyvä juhlayleisö,
naisten yrittäjyyden kasvu edistäisi niin naisten työllisyyttä kuin nostaisi kokonaisyrittäjyysastetta. Perinteisillä naisten aloilla, kuten hoiva­ ja palvelusektorilla, yrittämisen mahdollisuudet ovat nopeassa kasvussa, mikä voi edistää naisten yrittäjyyttä. Myös roolimallit tukevat naisten sijoittumista palvelualan yrittäjiksi. Jos naisten yrittäjyysalttiutta halutaan nostaa, tärkeää on vaikuttaa vallitseviin käyttäytymismalleihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen luomaan kuvaan yrittäjästä. Erityisen tärkeä olisi kannustaa tyttöjä jo varhaisesta vaiheesta lähtien hakeutumaan ns.perinteisille miesten aloille, joilla naiset myös töissään menestyvät.

Loppuun luen vielä suoran lainauksen erään naisyrittäjän kokemuksen ja tämän myötä toivotan yrittäjille voimia, yrittäjäksi aikoville rohkeutta ja työntekijöille kiitoksia panoksestanne yhteisen hyvän eteen.

“Vanhempani ovat olleet aina yrittäjiä. Elämässä on ollut monta kokemusta. Myös koettu konkurssi, lama ja köyhyys. Yrittäjyys on uskaltamista ja selviytymistä. Se kasvattaa ja opettaa elämää. Se, että sisulla mennään läpi harmaan kiven. Yrittäminen on elämäntapa, jota arvostetaan ja halveksitaan. Nainen ja vielä yrittäjä on monelle valitettavasti edelleen tabu ja toivon, että vahvat naiset uskaltavat kannatella siipiä ja tehdä mitä rakastavat. Yrittäjät ja varsinkin naiset Suomessa omaavat suurta sisua, periksiantamattomuutta, sekä uskallusta tehdä jotain jota rakastaa. Meillä on Suomessa hienoa, että naiset uskaltavat olla yrittäjiä (ja oman yrityksensä ja elämänsä johtajia). Saamme olla ylpeitä itsestämme.”

Toivotan vielä kerran Kajaanin Akateemisille Naisille paljon onnea sekä kaikille yhteisesti hyvää ja aurinkoista syksyä!

Jaa tämä sivu: